Big or small, lies are lies.

Ihan ekaks pyyän anteeks sitä kun en oo kirjottanu, mutta ainakun oon yrittäny sormet ei vaan liiku näppäimistöllä. Muita saman kokeneita?
Luin vähän aikaa sitten Anskun blogista (klick!) postauksen valehtelusta. Halusin heti tulla kirjottamaan oman mielipiteen ja näkökannan tähän asiaan, vaikka en välttämättä juuri oikeilla sanoilla osaa kertoa sitä mitä haluaisin. Monet muistaa sen varmasti viime asiapostauksesta.

Ansku kirjotti mm. siitä, kuinka kaverit saattaa kysyä, että "Onko minun hiukset hyvin?" tai että "Sopiiko nämä vaatteet mulle?" ja siihen vastataan lähes poikkeuksetta: kyllä.
Mutta entä jos vaate näyttää kamalalta kaverin päällä ja hiukset ovat kuin harakanpesä? Yritetäänkö kaveriin luoda itsevarmuutta, ettei hän ala valittamaan, että kuinka hirveältä näyttää? Eikö olisi reilumpaa sanoa suoraan, mitä oikeasti ajattelee? Tai jos ei suoraan, niin eikö voisi sanoa vähän kierrellen sen asian, että "Odotas, tästä on vähän huonosti, laitan sen paremmin" tai "Kokeile jotain muuta, minusta tämä ei oo ihan sun juttu."
Se riippuu vähän ihmisestä. Jotkut pitävät siitä että sanotaan suoraan, jotkut saattavat toivoa sitä ettei valehteltaisi, mutta loukkaantuvat silti ns.suorista moitteista. Anskun sanojen mukaan hän ei kutsuis tuota valehteluksi, enkä minäkään. Mutta kertokaa mulle miksi ihmisille ei aina sanota totuutta? Tietenki jatkuva totuuden puhuminen ja töksäyttely saattaa alkaa pidemmän päälle tuntua loukkaavalta ja ärsyttävältä.
Valehtelu ei ole minusta hyväksyttävää. Valehtelulla saatetaan yrittää päästä pinteestä, tai sitten valehdellaan jostain ihan muusta, jopa jostakin tosi turhasta. Aikuiset saattaa valehdella työasioista, rahasta tai esim. parisuhteestaan. Eivät silti kaikki.

 Pyrin itekki olemaan mahdollisimman rehellinen, vaikka se ei aina onnistu eikä välttämättä olis mahollista ilman välirikkoa jonkun kanssa. En siis tosiaankaan väitä, etten ikinä valehtele ja olen aina tosi 'puhdas.' Onko teidän mielestä valehtelu sallittua? Entä pienet valkoset valheet?
Oon miettiny tätä asiaa tosi pitkään. Minustaki on hyvä, kuten Anskustaki, että toisille sanotaan asioita suoraan, ei lähdetä puhumaan selän takana tai valehdella päin naamaa. Oon itekki erehtyny joskus. Kaikki erehtyy joskus. Äärimmäisen outoa, jos niin voi sanoa, on se että tullaan kysymään että "Onko se ja se sanonu minusta jotain sulle?" Miksei ihmiset voi ite käyä kysymässä? Ei sillä, että välttämättä kyseinen henkilö kertois mitään, mutta se on aika kaksnaamasta sanoa toiselle mitä esim. ystäväsi on puhunut joskus jostain vuonna miekka ja kypärä. Jos kyseinen riita ei koske itseään, voi kuitata asian sanomalla ettei kommentoi. Jos taas joku puhuu parhaasta ystävästäsi ympäri koulua ja vaikkapa jopa kaupunkia asioita toisen ulkonäöstä ja puhuu muuta pahaa kyseisestä henkilöstä, minusta se on jo suoranaista kiusaamista ja siitä voi jo sanoa. Tai jos sulle tullaan sanomaan jotain äärimmäisen törkeää ystävästäsi.
Nyt tosin mentiin jo melkein eri aiheeseen. :D Juttu on hankala selitettävä, mutta toivottavasti ymmärrätte minua. 
Vaikka itekki käyttäytyisin näin, pidän sitä silti tyhmänä käytöksenä. Mutta olen ottanut opiksi niistä tapauksista. Monet ei sitä tee.

Vielä haluaisin kertoa oman kannan ns. turhasta valehtelusta ja omien mielipiteiden väärentämisestä.
Leikitään, että Lilli ja Elisa puhuvat  suosikkibändistään. Aila liittyy keskusteluun, ja inhoaa kyseisen bändin musiikkia. Pian he innoissaan juttelevat siitä, kuinka he kaikki kolme rakastavat kyseistä bändiä ja sen musiikkia. Pitääkö ihmisiä tyydyttää väärentämällä omia mielipiteitä? En usko, että joitain ihmisiä aletaan vihaamaan omien mielipiteiden perusteella.
Tai Kaisa, Helmi ja Roosa juttelevat perheistään. Helmi ja Roosa valittavat, että heillä menee surkeasti ja heitä ärsytttää se ja tämä ja ei kotona jaksa olla ja valivali. Kaisan mielestä kotona on mukavaa, vanhemmat ovat mukavia lähes aina ja hänellä menee muutenkin hyvin. Mutta alkaakin valittaa mukana, että hänellä menee yhtä huonosti ja että hän vihaa vanhempiaan. Siis mitä, miksi ihmiset tekevät näin?

Toivottavasti ymmärrätte minua, kertokaa omia mielipiteitänne asiallisesti. Muistakaa, että asiat on minun mielipiteitä, eikä niistä pidä loukkaantua.

Kiitos ja kumarrus!

♥:llä Sisko